HySSin historiaa

Ensimmäinen kymppi -taistelua Kulomäestä, talkoita, retkiä ja seurailtoja, joissa jaettiin alppisivistystä

Talvella 1981 julkaistiin Hyvinkään Sanomissa ilmoitus, jossa kutsuttiin laskettelusta kiinnostuneita ihmisiä Sveitsin retkeilymajalle perustamaan lajin erikoisseuraa Hyvinkäälle. Ilmoitus sai hyvän vastaanoton ja kehotusta noudatti 61 henkeä. Aikakirjoihin merkittiin seuran syntymäpäiväksi tammikuun 21. päivä ja perustajajäseniksi Helka Ristolainen, Hannu Huhtamäki ja Ossi Kemppainen. Nimikilpailun perustella seuran nimeksi valittiin Hyvinkään Slalomseura Sukkula.

Ensimmäisen puheenjohtajan liikkeenharjoittaja Pekka Luoman johdolla seura otti päätavoitteekseen lasketteluolosuhteiden parantamisen Hyvinkäällä. Sveitsin puistossa olevaa mäkeä oli tampattu ja lapioitu riittävästi. Parhaiden laskijoiden siirtyminen muiden paikkakuntien kehittyviin rinteisiin harmitti ja Hyvinkään Tahkokin oli luopumassa laskettelusta kilpailulajina. Uuden rinteen saaminen Kulomäkeen oli puheenjohtajalle sydämenasia ja vauhdittaakseen kaupungin myönteistä suhtautumista hän aktivoi jäsenistöä ”lentolehtisellä”. ”Tänään ratkeaa Kulomäen slalomrinteen kohtalo. Tule tänään klo 18.30 Kauppaoppilaitokselle vaikuttamaan valtuustoon. Suurella läsnäolollamme varmistamme myönteisen päätöksen.”

Uusi kotirinne Kulomäki avattiin juhlallisesti 5. huhtikuuta 1983. Kalevi ”Häkä” Häkkinen oli värvätty suorittamaan avauslaskun. Seuran johtokunta muistutti jäsenistöä seuraavasta tärkeästä tavoitteesta: ”seuran pitää auttaa voimavarojen puitteessa kaupunkia, että Kulomäestä muodostuu lumisen kauden monipuolinen virkistyskeskus”.

Alusta lähtien kouriintuntuvaa apua tarjottiin ”kivitalkoissa”, joista tuli syyskauden avausperinne. ”Parasta suksihuoltoa on poistaa rinteestä törröttävät kivet”. Rinteen korottamisen jälkeen kivitalkoilla oli todellista merkitystä. Syksyllä 1985 pyhäinpäivää vietti kivien kimpussa 35 talkoolaista.

Lumia odotellessa järjestettiin seurailtoja, joissa annettiin ”yleissivistävää” tietoa esim. rinnekäyttäytymisestä, hiihtomatkailusta ulkomaille, välinetietoutta ja kestoaiheena oli välineistön huoltaminen. Lasketteluaiheisia elokuvia käytettiin houkuttimena.

Kolmas syksyinen perinne oli osallistuminen Ski Expo messuille. Yhteisellä bussikyydillä ei juuri tyhjiä penkkejä kuskattu ja tilanne oli samanlainen keväisillä retkillä Nilsiän Tahkovuorelle.

Uuden seuran ensimmäiset seuramestaruudet ratkottiin 21. maaliskuuta 1982, jolloin kisailijoita oli 16. Osallistujamäärä kasvoi nopeasti – kolmen vuoden kuluttua kisassa oli 50 laskijaa.

Alkuvuosina hiihtokausi kotirinteessä päätettiin rinnekarnevaaleihin. Sukkulan ja paikallisradio Pikkupäkän yhteisestä rinnekarnevaalista tuli neljä tuntia suoraa lähetystä Kulomäestä. Mainoksessa luvattiin kovaa discoa, naamiaiset, nopeuslaskua, lasten hiihtokoulua ja Falconsit lumilaudoilla. Rinnerieha oli niin suosittu, että poliisitkin yllättyivät kun ”autojonoa riitti jäähallille saakka”.

Sveitsin puistossa aloitettua hiihtokoulutusta tehostettiin perustamalla vuonna 1982 seuran yhteyteen hiihtokoulu, joka sai nimekseen Lumikot. Hiihdonopetustyö oli niin aktiivista, että vuosikymmenen puoliväliin mennessä seura oli saanut lähes 500 jäsenhakemusta. Monipuolisesta aktiivisuudesta ja ahkeruudesta Sukkulan hiihtokoulu valittiin vuonna 1988 Vuoden hiihtokouluksi maassamme.

Koko vilkkaan 80-luvun muutokset seuran johtokunnassa olivat vähäisiä. Puolessa välissä ensimmäistä ”kymppiä” puheenjohtajuus siirtyi perustajajäsen Ossi Kemppaiselle.

Toinen kymppi – kilpailutoiminta alkaa, kun talous, kalusto ja kisarinne ovat kunnossa

90-luvun taitteessa puheenjohtajana jatkoi kauppias Simo Luoma, joka parin kauden jälkeen ojensi nuijan Esa Aallolle. Esa Aallon puheenjohtajuus kesti lähes koko toisen ”kympin” ja toiminta siirtyi enemmän kilpaliikunnan suuntaan. ” Tietenkin talous piti saada kohdalleen. Koko rinnekalusto uusittiin. Alettiin patistaa väkeä kouluttautumaan kisajärjestäjiksi. Kisarinteen tekeminen ja kehittäminen oli pitkälti seuran käsissä. Myös valmennusryhmiä tehtiin lisää ja kilpailemiseen kannustettiin aktiivisesti. Aluetoimintaankin riitti mielenkiintoa. Ensimmäiset yhteiset seura-asut saatiin monen mutkan jälkeen hankituksi. Merkittävin asia koko jakson aikana oli yhteistyö kaupungin kanssa. Seura hoiti viikonloppuisin hissivalvontaa, joka tuotti hyvin uudistuksissa tarvittavaa pääomaa. Rahaa saatiin myös järjestämällä kisoja yrityksille ja yhdistyksille. Lumilautailu oli vankasti tulossa ja kovasti etsittiin vetäjiä sillekin puolelle. Lumilautaseura Sputnik toimi alun perin Sukkulan siipenä Lumikoitten tapaan.”

Kolmas kymppi – junioreja paljon lisää, kilpailumatkat pitenevät, tulevaisuuteen satsataan

Kolmannen ”kympin” Sukkula aloitti Heikki Keinäsen johtamana Esa Aallon porukan viitoittamalla tiellä. Vuonna 2002 puheenjohtajaksi valittiin Jari Sirola ja toimintaa ohjattiin vielä lisää kilpaurheilun suuntaan. Juniorikaarti oli kasvanut sen verran, että pystyttiin osallistumaan isolla porukalla aluekilpailuun, joka tunnettiin Patrol-cupina. Kansallisessa Audi cupissa kilpailivat Piiroisen sisarukset. Marko Heikkinen oli jo aikaisemmin tehnyt Sukkulan nimeä tutuksi kansallisissa kilpailuissa ja Noora Haterman mukana seuran nimi tuli tutuksi myös maajoukkuetasolla. Tason laajeneminen, osallistujamäärän kasvu ja menestys SM-tasolla nosti Sukkulan seurarankingissa viidennelle sijalle vuonna 2006.

Vaikka hiihtokoulu erosi omaksi yhdistykseksi, koulutustoiminta jatkui seuravalmentajien vetämänä ensi luminaperotoimintana ja myöhemmin Wernerikoulutuksena. Tällä tavoin saatiin paljon uusia junioreja mukaan ja sitten tarvittiin taas lisää valmentajia. Seuran tavoitteet ja toimintatavat kirjattiin anomukseen, jolla Sukkula sai ensimmäisenä liiton Kummiseura-statuksen. Isoin homma oli mökin rakentaminen Kulomäkeen yhdessä hiihtokoulun kanssa. Kova satsaus oli myös kisa-asujen ja takkien hankkiminen kaikille junioreille. Näissä projekteissa olivat paikalliset yhteistyökumppanit hienosti mukana ja suuri merkitys on ollut myös vuodesta 2003 jatkunut yhteistyö Atomicin kanssa.”

Tomi Kirves toimi tiiviissä yhteistyössä Jari Sirolan kanssa, joten hänen oli helppo jatkaa puheenjohtajuutta samalla linjalla. Merkittävä uudistus oli päätoimisen valmentajan palkkaaminen juniorivalmennukseen. PuheenjohtajaTomi Kirves totesi uudistuksesta: -Lajissa vallitsee krooninen valmentajapula. Viimetalvinen hyvä menestys vei HySS:n valtakunnallisessa seuraluokittelussa viidennelle sijalle, mutta hyvää työtä tehnyt valmentajakaarti harveni merkittävästi. Onhan tämä valmentajan palkkaus seuralta taloudellisesti kova rypistys, mutta valmennuksen kehittämiseksi ja lahjakkaiden nuorten tukemiseksi päätös on varmasti oikea.

-Valmennustoiminta on laajentunut lähes ympärivuotiseksi ja kesälläkin muutamat juniorit ovat käyneet harjoittelemassa halliolosuhteissa Saksassa ja Hollannissa. Syyslomalla porukkaa on harjoittelemassa Norjassa ja myös Itävallan jäätiköille on lähtijöitä. Kontaktit Tahkon alppikouluun ovat lisääntymässä. Kolmisenkymmentä junioria harjoittelee säännöllisesti, joten kyllä päätoimiselle valmentajalle tekemistä riittää. Konttoritöitäkin on tiedossa sillä ensi talven Werner-hiihtokoulun valmennusryhmäpaikat ovat piakkoin jaossa, totesi Tomi Kirves.

Vuoden 2009 vertailuluvut: FIS + SM Ylläs 41 + 84 laskijaa, 2 hyssiläistä. Audit Pyhä 247 kisailijaa, 11 hyssiläistä. Audit Tahko 212 laskijaa, 9 hyssiläistä. JSM-Suomu 210 laskijaa, 11 hyssiläistä. ES-cup Kalpalinna 250 laskijaa, 23 hyssiläistä. Es-cup Hyvinkää 250 laskijaa, 23 hyssiläistä. HySS voitti seurojen välisen joukkuekisan.

HySSin ensimmäinen päävalmentaja Marko Piiroinen otti tehtävän nöyrästi vastaan: -Valmentajakoulutusta tai -kokemusta ei minulla ole, mutta olen harjoitellut useamman ammattivalmentajan opeissa. Viime kautena olin itävaltalaisvalmennuksessa melkein koko syksyn. Myös Tahkon alppikoulussa vietetyt neljä vuotta antoivat ylioppilaslakin lisäksi hyviä näkemyksiä siitä, mitä huippu-urheilu todellisuudessa vaatii.

- HySS:n junioreista on tullut positiivinen kuva – Hyvinkäällä on tehty hyvää työtä. Haluaisin pitää nuorempien harjoittelun mahdollisimman monipuolisena ja varmistaa siten hyviä tuloksia tulevaisuudessa. Lajiharjoitteluun voin varmasti tuoda uusia tuulia ja aionkin pitää perustaitoharjoittelun mukana myös jokaisessa rataharjoituksessa. Yritän toteuttaa tämän HySSin rohkean projektin, valmennuksen muokkaamisen ammattimaisempaan suuntaan ja kerätä uusia kokemuksia myös itselleni.”

Neljäs kymppi – kilpailuja ja menestystä kaikilla tasoilla. Suuntana alppikoulut, maajoukkueet ja kansainväliset kisat. Kisoja kotirinteessä ja muissa mäissä. Talous horjuu ja perustus rapistuu

Neljäs kymppi aloitettiin Pekka Pykäläisen johdolla juhlatunnelmissa. - Tietenkin olemme erittäin kiitollisia siitä työstä, mitä aikaisemmin alppihiihdon ystävät ovat tehneet. Kutsunkin heidät kaikki seuran 30-vuotisjuhliin 10. syyskuuta ravintola Palomaan. Meillä on tällä hetkellä paljon aktiivista jäsenistöä, mutta lisää mahtuu, eikä kaikkien tarvitse olla ”kilpahiihtäjiä”. Haemme toimintaa hieman uutta ilmettä.

Aloitimme jo kisakauden la 27.elokuuta onnistuneilla rullispuikkakisoilla Tapainlinnan koulun lähistöllä. Saliharjoittelu kouluilla alkaa syyskuussa ja osa porukasta lähtee syyslomalla Itävaltaan jäätikölle harjoittelemaan. Meillä on mielenkiintoinen porukka opiskelemassa Tahkon Alppikoulussa – heidän toimintaansa seurataan kiinnostuneina. Tulevaan kauteen lähdemme muokatuin värein – uudet edustusasut ovat pian käytettävissä. Uutta ilmettä seuratyöhön odotetaan myös Juhani ”Turbo” Sormuselta, joka palkattiin seuran valmennuspäälliköksi syyskuun alusta lähtien.”

Sormusen johtamat saliharjoitukset olivat tarkasti suunniteltu ja harjoitteluun kuului myös kotitehtäviä. Syksyn jäätikköleirille osallistui kymmenkunta junioria, mutta Etelä-Suomessa päästiin laskemaan ennen joulua vain Vihdin lastenmaassa ja kotirinteessäkin vasta tammikuun lopussa. Lumitilanne oli Lapissakin huono, Levi MC-kisatkin jouduttiin perumaan. Sormusen porukka leireili joulukuussa Rukalla ja kisaamaan päästiin helmikuun alussa. - HySSin laskijat urakoivat kolmessa rinteessä. Aluemestaruuskisa Himoksella, Audit Kolilla ja Fis-laskijat Tahkolla. Sukkulasta oli 17 urheilijaa kisaamassa, uutisoi Aamuposti 16.2.2012.

- Onhan tämä ollut melkoista ilotulitusta. Viime vuonna ei yhtään mitalia ja nyt melkein joka ikäluokassa. Kyllä seurassa on koko talven ollut hyvä, kannustava ilmapiiri. Meillä on ollut jo kolmena vuotena talvikaudeksi palkattu päätoiminen valmentaja. Harjoittelua on lisätty ja samalla on myös opeteltu keskittymään kilpailemiseen oikealla asenteella, kommentoi menestystä puheenjohtaja Pykäläinen.

Vuoden 2011 vertailuluvut: FIS + SM 61 + 106 laskijaa / 3 hyssiläistä. Audit Tahko 230, 17 hyssiläistä. JSM Levi 200 laskijaa / 15 hyssiläistä. JSM nuoremmat Tahko 150 laskijaa / 6 hyssiläistä. Es-cup Hyvinkää 250 laskijaa/ ei tarkkaa tietoa hyssiläisistä. Seuran omat mestaruuskisat 57 osallistujaa.

Syksyllä 2012 HySSin päävalmentajaksi palkattiin Mikael Kurki, joka oli toiminut aikaisemmin Tahkon alppikoulun valmentajana. Kurki toi räväkästi uutta vauhtia valmennukseen. Piiroisen-Sormusen luomalla rakenteella jatkettiin: syksyllä harjoittelua urheilukentällä, monipuolisia saliharjoituksia, ratalaskua rullaluistimilla Tapainlinnan Hahnenkamilla, syysleiri jäätiköllä ja myöhemmin myös hallileiri Liettuassa. Kurjen valmennusjakson alkuvuosina lisää urheilijoita hakeutui alppikouluihin, joten HySSin FIS-ryhmä vahvistui. Audi-ryhmä sai uusia jäseniä muista seuroista, SM-mitaleja voitettiin paljon ja edustustehtävätkin tulivat tutuiksi. Lisää vauhdikkaita laskijoita oli kasvamassa Mikko Uuskosken ohjaamassa ryhmässä. Seuran kilpailutoimintaa vietiin (uhka)rohkeasti uusiin rinteisiin.

HySSin väen johdolla Kulomäessä on laskettu Patrol-cupia, Vola- cupia, Lammi Kivitalot-cupia ja Pilkkoset- cupia ym. aluekilpailuja. Vuosituhannen alun kisoihin osallistui noin 200 alppihiihtäjää, mikäli samanaikaisia kisoja ei ollut kisakalenterissa. Kauden 2009 viimeinen aluekilpailu Hyvinkäällä oli hyvä näyttö mainiosta alppihiihtokisasta ja -seurasta: kilpailijoita oli 250, seuran juniorit kahmivat palkintoja, HySS voitti joukkuekisan, talkoolaisia oli paljon ja kisajärjestelyt sujuivat.

Kurjen johdolla tähdättiin isompiin kisoihin ja näyttöjäkin oli taustalla, koska HySSiin oli kasvamassa menestyvä Audi-ryhmä. Vierailukisat aloitettiin huhtikuussa 2013 Himoksella, jossa HySS isännöi yhdessä ART Taborin kanssa aluemestaruuskisoja. Kisailijoita oli 256, joista hyssiläisiä 30 ja talkoolaisia kiitettävä määrä.

Hyssiläisten ensimmäinen Kolin valtaus 2016 onnistui isoilla, omilla talkoilla. Omia junioreja kisoihin osallistui 2016 kaksitoista, 2017 seitsemän ja 2018 viisi. Keskimäärin HySSin kisoihin Kolilla osallistui 140 junioria. Kevään 2017 Audi-kisat Kolilla olivat Mikael Kurjen jäähyväiskisat, ja mies uurasti täysillä loppuun saakka. Laskijamäärän tippuessa väheni myös myös talkoolaisten määrä. Kolmannen kisan HySS-organisaatio mahtui yhteen autoon, joten muista seuroista tarvittiin täydennystä. Palaute kisoista oli kuitenkin hyvä, ”hyssiläiset voivat edelleenkin liikkua näyttävästi rinteillä – ei tarvitse luimistella nurkissa”.

Kisojen järjestäminen oli seuralle taloudellisesti tärkeä väline, joten edelleen haluttiin tarjota ammattitaitoista kisajärjestelyä Ylläkselle Audi-ikäisten finaalikisoihin keväällä 2019. Vauhtikisoihin osallistui 112 laskijaa, joista vain neljä oli HySSin urheilijaa. Jarmo Pohjolainen oli Kolin kisojen aikana koonnut pienen ydinryhmän, joka organisoi nyt Ylläksen kisoja. Apua ja joustoa löytyi kiitettävästi myös osallistuvista seuroista. Tunturin tuuli oli ainoa, isompi ongelma. Se ei joustanut, vaan pisti ohjelmat uusiksi jokaisena päivänä.

Kesän aikana hankaluudet alkoivat hymyilyttää, joten taas oltiin hakemassa kevään 2020 Ylläksen vauhtilajikisoja. Kisaisännyys saatiin, mutta Etelä- Suomi meni koronan takia säppiin ja hiihtokeskukset kiinni. Taloudellinen hyöty kääntyi tappioksi – majoitusvaraukset piti maksaa, eikä korvauksia saatu. Aluemestaruuskisa Hyvinkäällä 2021 piti olla HySSin 40-vuotisjuhlakisa, mutta kaikki kilpailutoiminta keskeytetiin huonontuneen koronatilanteen takia. Ensi kevään aluemestaruuskisat on myönnetty Sukkulalle, joten 5.–6. helmikuuta 2022 tervetuloa Hyvinkäälle vuodella myöhästyneisiin juhlakisoihin.

Vuoden 2017 vertailuluvut: FIS + SM Salla 30 + 55 laskijaa / 5 hyssiläistä. Audit Ruka 150 laskijaa / 6 hyssiläistä. JSM Salla 137 laskijaa / 6 hyssiläistä, nuoremmat Levi 173 laskijaa / 3 hyssiläistä. Es-cup Grani 236 laskijaa / 6 hyssiläistä. Es-cup Hyvinkää 134 laskijaa / 9 hyssiläistä.

HySS kansainvälisissä kisoissa 2000–2021

Noora Haterma edusti alppiuransa loppuvuosina HySSiä. Seitsemän FIS-kauden aikana (2000–2006) Noora laski seitsemän MC-kisaa, 38 EC-kisaa ja edusti Suomea nuorten MM-kisassa Slovenian Mariborissa vuonna 2004.

Erika Pykäläisen ikä ei vielä riittänyt joulukuussa 2012 Audi-cupiin, joten hän lähti Norjan Geiloon, jossa järjestettiin Förjulscup-aluekilpailu. Tuliaisena voitto tyttöjen 11–12-sarjassa. Erika voitti kolme kertaa Ruotsin Tärnabyssä lasketun Ingemartroffeen. Topolinossa, jonka nimihirviö ennen muuttumista Alpechimbra Sugli Skiksi oli 47. Criterium International Young FIS, Folgaria, ITA, Erika edusti Suomea neljä kertaa. Joukkuekilpailun voittoa Erika pääsi juhlimaan vuonna 2017. Samana vuonna Erika voitti myös kansainvälisen Longines -kutsukilpailun Sveitsin St. Moritzissa. Kansainvälisiä lasten kisoja Erika on laskenut myös Sloveniassa, Kroatiassa ja Ranskassa.

Rosa Pohjolainen voitti kultaa nuorten talviolympialaisissa (YOWG) 2020. Lajina oli joukkuekisa, jossa Rosan parina oli GrIFK:n Jaakko Tapanainen. Samana vuonna Rosa osallistui myös nuorten MM-kisaan Norjassa. Kansainvälisiä lastenkisoja Rosa on laskenut ainakin Sloveniassa, Kroatiassa ja Ranskassa. Rosa oli myös voittamassa Alpechimbraa vuonna 2017. MC-startteja on Rosalla kahdeksan ja EC-kisoja neljä. Rosa Pohjolainen hankki HySSille ensimmäiset MC-pujottelupisteet Levillä 2020. Pisteille laskeminen toistui Levillä 2021, jolloin Rosa oli pujottelussa 24:s.

EYOF-kisoihin ovat osallistuneet Emil Keränen (2017 Erzurum, Turkki) ja Jesper Pohjolainen (2019 Jahorina, Bosnia-Hertsegovina). Molemmat olivat mukana myös Norjan Narvikissa nuorten MM-kisoissa 2020. Keräselle tuli neljä starttia ja Pohjolaiselle melkein yksi. Pohjolainen oli mukana nuorten MM-kisoissa 2019 Italiassa. Jesper kuului 2017 Alpechimbrassa Italiassa Suomen voittoisaan joukkueeseen. Emil edusti Suomea 2015 Italian Abetonessa Pinocchio-kisassa. Samana vuonna Italian lastenkisoihin valittiin Niklas ja Henrik Järvikare. Veljekset edustivat Hyssiä vuosina 2015–2018.

Muita Topolino- tai Pinocchio-kisoissa käyneitä HySS-laskijoita ovat olleet Julia Toiviainen, Mikkel Lindberg ja Lotta Rahola.

Juho Handolin onnistui karsinnan kautta pääsemään varsinaiseen MM-pujotteluun Sveitsin St. Moritzissa 2017. Samana vuonna Juho kisasi myös nuorten MM-kisoissa Ruotsin Åressa. Nuorten MM-kisat 2018 Sveitsin Davosissa kuuluivat myös Juhon ohjelmaan. MC-startteja oli kaksi ja EC-kisoja kahdeksan.

Päävalmentaja Mikael Kurki toimi myös SSF:n kilpailukoordinaattorina, järjesti Topolino-kisojen karsintoja ja oli valmentajana sekä joukkueenjohtajana Italian kisoista. FIS-uran (2002–2008) ei löydy merkintöjä edustustehtävistä, mutta jokainen ulkomailla järjestetty leiri kelpaa kansainväliseksi toiminnaksi. Lokakuun leiri syksyllä -13 Hintertuxissa 23 juniorin kanssa sopii esimerkiksi. Valmennuksessa olivat mukana Marko Piiroinen, Kari Kanerva ja Jyrki Palosaari. Puheenjohtaja Pekka Pykäläinen rooli leirijärjestelyissä oli merkittävä.

Heikki Hakalan muistiinpanoihin nojaten voi todeta, että ainakin vuodesta 2009 lähtien seurassa on, valmennuksen lisäksi, järjestetty alppihiihdon perusopetusta lapsille. Vuoteen 2015 asti kausittain 5–8 lasta sai alppioppia Hakalan johdolla. Opetukseen osallistuivat aktiivisesti myös Tomi Hakala, Kalle Toivonen ja Olli Kesseli. Samat miehet jatkoivat opettamista vuonna 2016 pujottelukoulussa, joka oli päävalmentaja Mikael Kurjen lanseeraama metodi. Oppilasmäärät vaihtelivat 10–20 välillä, joten opettajia tarvittiin lisää. Vahvistukseksi opettajaporukkaan tulivat Voitto Rihu, Hanna Nyberg ja Nea Lehtonen.

Vuosina 2000–2010 Sveitsin hiihtokoulun Luminapero- ja Werneri-toiminnan kautta saatiin lisää lapsia mukaan valmennustoimintaan. Toiminta oli joustavaa, koska samoja henkilöitä oli mukana sekä hiihtokoulussa että seuratoiminnassa. Hyvä yhteys kuitenkin katkesi seuraavana vuosikymmenenä. Hiihtokoulun Werneri-kursseja vilkkaimpina vuosina 2011–2015 oli 9–17. Paras vuosi oli 2012, jolloin kurssilaisia oli 120. Hiihtokoulun johtajana vuosina 2010–2013 toiminut Pertti Vanninen muistaa ottaneensa seuravalmennukseen siirtymisen puheeksi useamman kerran, mutta palopuheet eivät johtaneet toimenpiteisiin. Vuoden 2012 wernerit ovat nyt 14–15-vuotiaita, joita HySSissä on harmittavan vähän.

Kirjoittajalta

Onnittelut ja kiitokset niille henkilöille, jotka jaksoivat lukea kirjoitelman jokaisen rivin. Jutussa on varmasti puutteita, alppiaktiivien nimiä ja mainetekoja uupuu, eikä hauskoja sattumia matkan varrelta oli kirjoitettu ollenkaan mukaan. Korjaan mielelläni jutun virheitä, voin tehdä myös lisäyksiä esim. master-toiminnasta ja erityisen kiitollinen olen kuvista, jotka ovat kahden ensimmäisen kympin ajalta.

Seura täyttää 50-vuotta 21. tammikuuta 2031. Vielä on yhdeksän vuotta aikaa korjata, täydentää ja muokata tätä tarinaa sekä tallentaa uusia mainetekoja varmaan talteen. Juttua kasatessa huomasin, että nykyihminen luottaa ulkoisiin tallennusvälineisiin, jolloin omalle kovalevylle ei jää kovinkaan paljon dataa. Tallentakaa tarinoita, vaikka ruutupaperille! Terveisin Hannu Kuikkaniemi

Liitteenä viimeisen kympin puheenjohtajat ja FIS-laskijat sekä lyhyt, opettavainen tarina.

HySSin FIS-laskijat 2010–2021

Handolin Juho 2013–2020

Honkalehto Henrik 2010

Järvikare Henrik 2015- HySS 2014-2018

Järvikare Niklas 2015- HySS 2014-2018

Keinänen Viviana 2016–2017

Keränen Emil 2015-

Kirves Joona 2010

Kuikkaniemi Tuukka 2014–2019

Kuikkaniemi Santtu 2011–2016

Lehtonen Nea 2016

Lindberg Jon Mikkel 2016-

Makkonen Akseli 2013–2015

Nyberg Kaisa 2010–2017

Palmen Pinja 2011–2016

Palosaari Jasper 2021-

Palosaari Joel 2017-

Piiroinen Heidi 2005–2010

Pohjolainen Jesper 2017-

Pohjolainen Rosa 2019-

Pykäläinen Erika 2017-

Saarinen Hetta 2022 -

Sirola Verneri 2010–2015

Toiviainen Janni 2010

Valima Juuso 2009–2010

Ågren Tom 2002–2013

Valmentajien FIS-kilpailut

Piiroinen Marko 2002-2009 Kurki Mikael 2002–2008